Henrietta Grönlund: Luottamuksen pöydänjalat eli miten pidämme toisistamme huolta?

Luottamus on ollut tämän vuoden sana. Se on nostettu keskeiseksi tekijäksi hallitusneuvotteluissa, taloustilanteessa ja yhteiskuntasopimuksessa. Tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kesken on varsin suuri yksimielisyys siitä, että luottamuksella on tärkeä merkitys poliittisessa, taloudellisessa ja sosiaalisessa elämässä, yksilöiden ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa ja menestyksessä.

Mitä on luottamus? Jokainen meistä kokee tai ei koe luottamusta toisiin. Siihen vaikuttaa oma elämänhistoria, kokemukset siitä, ovatko toiset ihmiset luottamuksen arvoisia. Luottamuksen yhteiskunnallinen taso, yleistynyt luottamus ei typisty yksilöiden vastuulle, vaan sitä luovat ensisijaisesti yhteiskunnalliset rakenteet. Se, miten reiluksi ja turvalliseksi yhteiskunta, sen rakenteet ja instituutiot koetaan. Luottamus instituutioihin edistää myös ihmisten keskinäistä luottamusta.  

Suomi kuuluu korkean luottamuksen maihin kuten kaikki pohjoismaat. Ne ovat monilla muillakin mittareilla maailman menestyneimpiä ja onnellisimpia yhteiskuntia. Pienet elintasoerot ja tavoite tarjota kaikille ihmisille tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen, terveydenhuoltoon ja perusturvaan ovat meikäläisen luottamusyhteiskunnan perusta. Ihmiset voivat kokea olevansa samassa veneessä.

Tämä liittyy läheisesti myös HelsinkiMission ydintehtävään, yksinäisyyden vähentämiseen. Professori Juho Saari johtaa yksinäisyystutkimushanketta, jossa HelsinkiMissiokin on mukana. Hän on osoittanut, että koetun yksinäisyyden määrä on yhteydessä yhteiskunnan eriarvoisuuteen. Hyvinvointivaltio, tasa-arvoa ja luottamusta edistävä reiluus taas vähentää yksinäisyyttä. Keskeinen ja ajankohtainen kysymys on, mitä hyvinvointipalvelujen leikkaukset tekevät luottamukselle – ja myös yksinäisyydelle.

Kansalaisten omaehtoista toimintaa, vapaaehtoisuutta ja arjen apua toivotaan monesti leikkausten paikkaajiksi. Tässä piilee vaara.

Kansalaisten omaehtoisella toiminnalla on aivan omat lainalaisuutensa ja tutkitusti aivan omanlaisensa hyvinvointivaikutukset sekä antajalle, avun vastaanottajalle että yhteiskunnalle. Nämä hyvinvointivaikutukset perustuvat pitkälti toiminnan omaehtoisuuteen ja vapaaehtoisuuteen. Jos omaehtoinen toiminta muuttuu pakolliseksi tai joutuu paikkaajan tai korjaajan rooliin, sen suurin anti luottamukselle ja hyvinvoinnille menetetään.

Suomessa kansalaisten omaehtoisen toiminnan rooli on ollut erilainen kuin vaikkapa Yhdysvalloissa, missä suuren kansanosan pärjääminen perustuu lahjoituksille ja vapaaehtoistoiminnalle. Yhteiskunnalliselle luottamukselle olisi karmea isku, jos edes mielikuvissa siirtyisimme tällaisen hyväntekeväisyysyhteiskunnan suuntaan.

Hyvinvointipalvelujen leikkauspaineissa(kin) meistä jokaisen omaehtoista panosta tarvitaan, oli kyse sitten vapaaehtoistoiminnasta, hyvien asioiden tukemisesta lahjoituksin tai arkisesta avusta ja kohtaamisista tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Kansalaisten omaehtoinen toiminta ja julkinen turva voidaan nähdä saman pöydän jalkoina. Kun toinen heiluu tai heikentyy, toisen on hyvä pysyä vahvana. Tämä toivottavasti auttaa pitämään luottamuksen pöytälevyä paikallaan, kunnes toinenkin jalka taas vahvistuu.

Omaehtoinen toiminta on korvaamatonta kun yritämme leikkauspaineissa kannatella luottamusta toisiimme ja tulevaisuuteen. Ja huolehtia, ettei kukaan jäisi yksin. Mutta korvaamatonta se on myös hyvinä aikoina. Yksinäisyydestä kärsivän ihmisen tilanne kulminoituu siihen, ettei hänellä ole ryhmiä, joihin kuulua tai ystävää, jonka kanssa jakaa elämää. Pelkät rakenteet ja julkiset palvelut eivät koskaan poista tarvetta arjen ihmiskontakteille ja välittämiselle.  

Henrietta Grönlund

HelsinkiMission kansalaistoiminnan johtaja 


Henrietta Twitterissä 
HelsinkiMissio Twitterissa


(kuva: Jani Laukkanen)

Henrietta Grönlund: Myötätunto rakentaa luottamusta

Myötätunto on ollut kova juttu HelsinkiMissiossa jo muutaman vuoden. Arkimerkitykseltään tuttu asia avaa vallankumouksellisia näköaloja, kun siihen perehtyy.

Myötätunto tarkoittaa sanakirjamerkitykseltään tietoisuutta kärsimyksestä ja halua toimia sen helpottamiseksi. Se on siis toisesta ihmisestä (toki myös vaikkapa eläimestä tai luonnosta) välittämistä, hänen huomaamistaan ja halua toimia sen eteen, että toisen ihmisen olisi hyvä olla. Myötätunto on inhimillisen kanssakäymisen ja ihmislajin menestymisen biologinen pohja. Olemme pärjänneet, koska olemme pitäneet yhtä. Siinä missä toisista erilleen joutuminen – eli yksinäisyys – on ollut hengenvaarallista ja aiheuttaa edelleen ihmisen kehossa hätätilan, myötätunto on ollut yhdessä pysymisen ja pärjäämisen liima, ja sen positiiviset vaikutukset onnellisuudelle, hyvinvoinnille ja terveydelle ovat merkittävät.

HelsinkiMission toiminnan tarkoitus on jo vuosia ollut taistelu yksinäisyyttä vastaan. Tätä teemme monin tavoin: tarjoamme ammatillista keskustelu- ja kriisiapua, toteutamme yhteisöllistä toimintaa, organisoimme laajaa vapaaehtoistoimintaa. Haastamme kaikki toimimaan yksinäisyyttä vastaan osana jokapäiväistä elämäänsä, arjen kansalaistoiminnan keinoin. Myötätunto on ytimessä näissä kaikissa, mutta aivan erityisellä tavalla se korostuu vapaaehtois- ja kansalaistoiminnassa, teoissa, joihin johdattaa nimensä mukaan vapaa tahto ja valinta toimia.

Tällöin puhutaan myötätunnosta kärsimyksen vähentämiseksi mutta myös myötäilosta hyvien hetkien jakamisessa, myötäinnosta yhdessä tekemisessä ja myötäolemisesta ihan vain siinä, että jaetaan ja ihmetellään elämää yhdessä. Vapaaehtois- ja kansalaistoiminta on kaikkea tätä.

Myötätunto ei ole vain tunne vaan halu ja päätös toimia. Omaan myötätuntoiseen toimintaansa voi vaikuttaa. Voimme rikastaa ja vahvistaa luontaista myötätunnon tunnettamme, suhtautua itseemme ja toisiin myötätunnolla kyynisyyden tai negatiivisuuden sijaan, liittyä toisten suruun, iloon ja intoon. Ja voimme päättää, että toimimme, kun toiminnan aika on.

Jos onnistumme, puhutaan win-win-win –tilanteesta. Voittajia ovat yhtäältä apua tai tukea saavat lähimmäiset, toisaalta myötätunteva itse, jonka hyvinvointia myötätunto lisää merkittävästi sekä kolmanneksi vielä yhteiskunta, jonka hyvinvointia myötätuntoinen toimintakulttuuri rakentaa.

Kevään hallitusneuvotteluissa ja talouden haasteissa on puhuttu ennennäkemättömällä tavalla luottamuksesta. Se toden totta on kaiken yhteisen toiminnan, jopa yhteiskuntana menestymisemme avain. Ja myötätunto, myötätuntoinen suhtautuminen ja myötätuntoinen toiminta ovat luottamuksen vahvimpia rakennusaineita.

Yksi esimerkki panostuksestamme myötätuntoon on osallistumisemme kumppanina Helsingin yliopiston Tekes-rahoitteiseen CoPassion –tutkimushankkeeseen. Hankkeessa tutkitaan myötätuntoa monitieteisen tutkijajoukon voimin, ja kehitetään tapoja, joilla myötätunto syntyy ja vahvistuu. HelsinkiMissiossa me uskomme, että ymmärtämällä myötätuntoa, sen mekanismeja ja vaikuttavuutta yhä paremmin voimme lisätä myötätuntoa ja sen myönteisiä vaikutuksia toiminnassamme ja yhteiskunnassamme. Me uskomme, että myötätunto on yksinäisyyden vähentämisen ja hyvinvoinnin lisäämisen ydin.

 
Henrietta Grönlund

HelsinkiMission kansalaistoiminnan johtaja 


Henrietta Twitterissä 
HelsinkiMissio Twitterissa


(kuva: Jani Laukkanen)